Miten valesokkeli korjataan?

Valesokkeli on Suomessa yleinen rakennusvirhe, joka on erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennettujen talojen ongelma. Valesokkeli tarkoittaa rakenteellista ratkaisua, jossa rakennuksen alapohja ei ole tarpeeksi hyvin erotettu ulkopuolisesta maaperästä. Tämä voi johtaa kosteuden ja homeen kertymiseen rakenteisiin, mikä heikentää talon käyttöikää ja asumismukavuutta. Korjaus on usein välttämätön asumisterveyden ja rakennuksen arvon säilyttämisen kannalta. Seuraavassa käydään läpi valesokkelin korjausprosessi vaihe vaiheelta.

1. Ongelman kartoittaminen

Ensimmäinen askel valesokkelin korjaamisessa on ongelman laajuuden selvittäminen. Tämä vaatii usein asiantuntijan, kuten rakennusinsinöörin tai kosteuskartoittajan, tekemää kuntotutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään:

  • Onko sokkelissa merkkejä kosteudesta?
  • Onko alapohjarakenteissa hometta tai lahovaurioita?
  • Millaiset ovat ilmanvaihdon ja kosteudenhallinnan olosuhteet?

Nämä tiedot auttavat suunnittelemaan oikeanlaisen korjaustavan.

2. Korjaussuunnitelma

Kuntotutkimuksen jälkeen laaditaan korjaussuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään, mitä rakenteita on uusittava, mitä materiaaleja käytetään ja miten kosteudenhallinta parannetaan. Usein tavoitteena on erottaa alapohja ja ulkopuolinen maaperä selkeämmin toisistaan ja varmistaa, että rakenteet kuivuvat jatkossa tehokkaasti.

3. Purku- ja valmistelutyöt

Korjaustyöt alkavat usein purkutöillä. Vaurioituneet materiaalit, kuten kosteusvaurioituneet puuosat tai eristeet, poistetaan. Samalla paljastetaan rakenteet, jotta vaurioiden laajuus voidaan varmistaa.

Purkutöissä on tärkeää noudattaa tarkkaa työturvallisuutta, sillä vaurioituneissa rakenteissa voi olla esimerkiksi hometta, joka vaatii erityisiä suojavarusteita.

4. Valesokkelin rakenteen muuttaminen

Valesokkelin korjaamiseen on useita vaihtoehtoja, joista yleisimmät ovat:

  • Sokkelin nostaminen: Tavoitteena on korottaa perustuksia niin, että sokkeli ja seinärakenne erotetaan kunnolla maaperästä. Tämä voi vaatia talon osittaista tunkkaamista.
  • Tuulettuvan alapohjan rakentaminen: Rakenteeseen lisätään tuuletusrako, joka estää kosteuden kertymisen ja mahdollistaa rakenteiden kuivumisen.
  • Uusien vedeneristyskerrosten asentaminen: Sokkelin ja seinän väliin voidaan lisätä vedeneristys, joka estää kapillaarisen kosteuden nousun.

Korjaustapa valitaan rakenteen mukaan, ja usein käytetään yhdistelmää eri menetelmistä.

5. Eristeiden ja muiden materiaalien uusiminen

Purkamisen jälkeen rakenteet eristetään ja tiivistetään uudelleen. Tällöin käytetään kosteudenkestäviä materiaaleja, kuten Termotuotetta. Samalla varmistetaan, että seinärakenteen ja alapohjan liitos on ilmatiivis.

6. Ilmanvaihdon ja salaojituksen parantaminen

Valesokkelin ongelmat liittyvät usein myös puutteelliseen salaojitukseen ja ilmanvaihtoon. Korjauksen yhteydessä voidaan lisätä uusia salaojia, asentaa patolevyjä sokkelin ympärille ja parantaa rakennuksen ilmanvaihtoa. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että kosteus ei pääse jatkossa rakenteisiin.

7. Viimeistely ja laadunvarmistus

Korjaustöiden valmistuttua rakenteet viimeistellään, ja tehdään perusteellinen laadunvarmistus. Tämä sisältää esimerkiksi kosteuden mittauksen ja rakennusfysikaalisen toimivuuden tarkistamisen. Laadunvarmistus varmistaa, että korjaukset on tehty oikein ja rakenteet kestävät pitkään.

Yhteenveto

Valesokkelin korjaaminen on usein vaativa ja monivaiheinen projekti, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja ammattitaitoista toteutusta. Vaikka korjaukset voivat olla kustannuksiltaan huomattavia, ne maksavat itsensä takaisin parantuneena asumisterveytenä ja talon arvon säilymisenä. On tärkeää, että korjaukset tehdään oikeaoppisesti ja että ne perustuvat asiantuntijan arvioon. Näin varmistetaan, että valesokkeliongelmat eivät enää uusiudu.